
7 pennun pentueemme poikaviikarit muuttivat uusiin koteihinsa toukokuussa ja ainoa tyttömme Luna pentueesta jäi meille. Kyllä olikin sitten hiljaista tovin, kun sisarusparvi ei enää ” lennellyt” pitkin alakertaa villien leikkien tiimellyksessä. Onneksi eivät sentään kaikki aivan yhtä aikaa muuttaneet, sen verran oli roskia silmissä kasvattajilla jokaisen kohdalla, vaan onneksi yhteyttä voidaan pitää edelleen ja tavataankin useammankin kanssa.
On ollut kyllä todella kasvattavaa ja mielenkiintoista saada seurata tämä emon ja tyttären rinnakkain elo päivittäin. On nähty murrosiän emolle kukkoilu yritykset ja aseman haastamis yritykset, vaan aina on sopu illan hämyssä löytynyt. Eri luonteisia ovat he kyllä, toinen valpas ja rohkea lauman johtajatar ja toinen viipyilevästi heräilevä ja taaempaa rauhassa asioihin tutustuva tytöntyllerö, joka edelleen on emonsa hellittävänä ja huolehdittavana kuten pikkupentuna.

Tässä siis meidän perheen naisväki yhteispotretissa
Kuvat Juha Jokinen

Luna ja Sulo päivätorkuilla, olivat sisaruksista ne paita & peppu

Pentueesta sukua jatkaa Lunan ohella siitoskollimme Sulo. Hän asuu tässä melkein naapurissa ja se on kyllä niin ihana asia, kun voi seurata pentujen elämää uusissa kodeissaan ja vaikka piipahtaa vieraisilla välillä.

Sulo on komea, rohkea ja synnynnäinen esiintyjä; se huomattiin pennusta pitäen.
Nykyään Sulo on jo kahden ihanan pentueen ylpeä isä ja heistä kerronkin sitten ensi kerralla lisää.

.