Onni

Kuinka tässä näin kävi? Minä ja mieheni Urpo (joka ei ole ollenkaan urpo) olemme aina olleet koiraihmisiä ja meillä on ollut monta ihanaa koira lemmikkiä. Kun viimeinen koiramme kuoli, muutimme kerrostaloon, emmekä enää hankkineet koiraa  Jotain kuitenkin puuttui ja eräänä päivänä välähti päähäni, että entäs kissa! Tiesin, että edessä on pitkä ja vaikea neuvottelu kausi, Urpoa ei ihan helpolla taivuteltu! Vaati monet lahjonnat ja melkoisen painostuksen, ennen kuin hän edes suostui käymään kissanäyttelyssä, mutta siitä se sitten pikkuhiljaa lähti!

Sitten aloimme miettimään rotua! Monen mutkan kautta päädymme Neva rotuun, se vaikutti meille sopivalta kaikin puolin. Saimme vihjeen, että Tampereelle odotetaan kissa-vauvoja ja otimme yhteyttä Minnaan ja varasimme tyttöpennun!

Odottavan aika on pitkä ja kun vielä syntymän jälkeen oli odotettava neljä kuukautta, oli kärsivällisyys koetuksella! Sitten tuli vielä paha takaisku, kun Minna ilmoitti, että seitsemästä pennusta vain yksi on tyttö, jonka hän oli ajatellut jättää itselleen. Olihan se pettymys, kaikki koiramme olivat tyttöjä ja tuntui, että poika-lemmikit ovat niin erilaisia.

Sitte, maaliskuun seitsemäs päivä saimme luvan mennä tutustumaan pikku-kisuihin! Jännitti aika tavalla, mutta sieltä Ikurista löytyi niin mukava pariskunta ja niin suloiset pennut huolehtivan emonsa kanssa, että alkoi tuntua, että voi se poikakin tulla kysymykseen. Vielä sillä kertaa emme omaamme valinneet, mutta seuraavalla kerralla käydessämme sekin alkoi varmistua.

Vihdoin, 15. toukokuuta Minna tuli luovuttamaan kisumme! Nimesimme hänet Onniksi, nimi tuli hänen rekisterinimestään Impricato Fortuna, Fortunahan merkitsee onnetarta ja onhan tämä poika nimensä mukainen, iloa ja onnea on meille tuonut! 

Nyt tämä vilkas epeli täyttää vuoden! Nopeasti on aika kulunut ja tuonut paljon uusia asioita elämäämme! Hän on hyvin reipas ja osallistuva, jopa niin, että hänen tulonsa jälkeen emme ole yhtään kirjaa ehtineet lukea, vaikka olemme molemmat innokkaita lukijoita! Samoin ovat jääneet ristikot, joita ennen teimme. Samassa kun otamme ristikot esille, levittäytyy täsmälleen ristikon päälle Onni koko komeudessaan ja vaatien silittelyä ja harjausta! No, on huomattu, että ilman lukemista ja ristikoitakin pärjää ja Onnin tyytyväinen kehräys on kyllä palkitsevaa!

Hän osallistuu innokkaasti myös talous töihin, odottaa valmiina tiskialtaan vieressä, että alan tiskata aamiaisastioita, kuten minulla on tapana. Hanasta tuleva vesi on hänelle ehtymätön ihmetyksen lähde, hän tulee mukaan myös suihkuun, eikä haittaa jos tassut kastuvat. Hän myös nukkuu vessan lavuaarissa ja mikä putkimies hän onkaan! Vaikka laitamme pesuhuoneen viemärin päälle pesuvadin täynnä vettä, niin jollain ihme kikalla hän siirtää vatia, niin että pystyy avaamaan viemärin!

Että sellainen Onni! Juttuja olisi vaikka miten paljon, mutta ei venytetä tätä ihan kohtuuttomaksi. Meillä on ihana kissa jolla oli ihana kasvatuskoti, josta aina voi kysyä ja saada apua! Kiitos MInna ja Juha!

Terveiset myös kaikille muille kissa-sisaruksille ja onnittelut syntymäpäivänä! Juhlikaa kunnolla!

Ritva, Urpo ja Onni!